Varoitan jo nyt, että kohta hiljenee. LÄhden juhannuksena mökille ja jään sille tielle useaksi viikoksi. Käyn välillä kotona pesemässä pyykkiä ja sen sellaista ja jos ehdin, kirjoitan kuulumisia aina väliin. Läppärin otan mökille mukaan ja toivon, että saan jotain kirjoitettuakin, ehkä jopa blogitekstejä. Mutta kun blogi on enemmän sellainen reaktiomedia, ainakin minulla, en usko kirjoittavani montaa tekstiä varastoon. Sen sijaan pitäisi yrittää kirjoittaa niitä omia tekstin tynkiä, jotka päänsisällä kutkuttavat. Syksyllä yritän raahat itseni jollekin kirjoituskurssille. En ole koskaan sellaisella ollut. niin, siis tarkoitan luovaa kirjoittamista. Kyllä kai viestinnän opiskelua voi jonkin sortin kirjoittajakouluksikin kutsua, vaikka ei se kyllä varsinaisesti sitä ole ollut. Mutta tekstiä on tullut kirjoitettua ja kirjoitaamisesta sanotaan aina, että paras tapa oppia on kirjoittaa. Tämä blogikin on toimut sellaisena inspiraationa itselle, että kirjoitan tänne jos en muualle. Ja näkyy sitä tekstiä ainakin syntyvän. Laadusta en uskalla sanoa mitään. Kuten aikaisemminkin kirjoitin, tavallaan haluaisin jatkossa panostaa tämänkin blogin laatuun hieman enemmän. Se ei todennäköisesti tule tarkoittamaan etukäteen kirjoitettuja tekstejä, mutta ehkä hieman viimeistellympiä ajatuksia ja myös oikoluetumpaa. Luulisi siinä meidän kaikkien voittavan.

En siis edelleenkään ole kuopannut ajatusta uudesta blogista, mutta se on nyt toistaiseksi saanut jäädä. Jo nimen keksiminen kun tuntuu vaikealta. Mutta ainkain olen päättänyt, että joko avaan tämän blogin tutuille tai sitten perustan sen uuden ja hienomman joskus kesän jälkeen. Oli miten oli, olen päättänyt opetella olemaan tyrkky. Ei tässä nykymaailmassa saa mitään tehtyä, jos ei tuo itseään koko ajan esiin. Se on rasittavaa ja ärsyttävää, varsinkin kun ei ole luonteeltaan yhtään tyrkky (vaikka huomionhakuinen olisikin, se on jostain syystä jotenkin eri asia). Kun luin sitä aiemmin mainistemaani Rosa Meriläisen Valtiota, hän totesi sen minkä kyllä jo tiesinkin, että politiikassa pitää myös olla tyrkky ja verkostoitunut. Verkostoituminenhan on muutenkin se tämän päivän juttu. Minä olen muuten sairaan huono verkostoitumaan, siis sen lisäksi että olen huono tyrkky. Nyt on sitten opeteltava sekä verkostoitumaan ja olemaan tyrkympi. Ehkä sitä kautta löytyy se oma juttu tässä maailmassakin, tai pikemminkin se mahdollisuus toteuttaa itseäni. Sillä mahdollisuuksistahan tässä on kyse. Sitä voi tehdä mitä haluaa, kirjoittaa, laulaa tai maalata tauluja, mutta tarjoaako se mahdollisuuden elättämiseen, siinäpä kysymys. Elo kohti mahdollisuuksia, verkostoitumalla ja olemalla tyrkky!