Tää on nyt tässä. Aika sanoa hyvästit. On ollut hauskaa kirjoittaa blogia. Reilun kuukauden päästä blogini täyttäisi kaksi vuotta, mutta antaa olla, ei pidä pakottautua. Olen saanut blogin pitämisestä paljon, mutta viime aikoina ei ole ollut intoa eikä aikaa kirjoitella. Toisaalta olen myös paljon miettinyt sitä mitä haluan itsestäni nettiin pistää. Aluksi aloitin kirjoittamisen nimettömänä ja pidinkin siitä että sain vapaasti kirjoittaa. Toki koko ajan ajattelin mitä kirjoitin ja olisin jossain määrin ollut valmis julkaisemaan kaiken kirjoittamani myös omalla nimelläni. Lähinnä erilaisten uhkakuvien takia en kuitenkaan ole ihan niin tehnyt. Sen verran tulin syksyllä kaapista, että kerroin tutuille blogistani ja linkitin sen fb:hen. Sekin on ollut mielenkiintoinen kokemus, mutta alun hauskuuden jälkeen se alkoi tuntua kummalliselta ja teennäiseltäkin. Haluan kertoa kuulumiseni ystävilleni edes hieman privaatimmin kuin julkisessa blogissa. Samaan aikaan huomasin, että tuntui miltei hölmöltä että puolituntemattomat fb-kaverini pääsivät lukemaan intiimejä tuntojani blogista ja muodostamaan minusta mielipiteen tutustumatta ensin oikeasti minuun. Nimettömien nettiystävyyksien kohdalla se ei ole niin haitannut, mutta joku siinä tökki niiden todellisuuden ihmisten kanssa.

Elämä on myös kuljettanut minua koko ajan enemmän ja enemmän politiikan suuntaan ja sekin on osaltaan vaikuttanut siihen mitä haluan nimelläni netissä julkaista ja mitä en. Ja ne lapsetkin kasvavat koko ajan ja alkavat kulkea netin ihmeellisessä maailmassa ihan yksikseen. En halua heidän törmäävän äidin blogiin jossa valitetaan vanhemmuuden rankkuutta tai muuta ei niin kivaa heistä.

Voi olla että palaan uuden blogin muodossa, voi olla että en. Mummo-blogi jatkuu kuitenkin entiseen hitaaseen tapaansa. Ja toki käyn muiden blogeja edelleen lukemassa. Jos joku teistä vakkareista tai nimettömistä ja hiljaisista haluaa kirjoittaa minulle sähköpostia tai alkaa oikein kirjekaveriksi, niin ottakaa toki yhteyttä. Voitte kirjoittaa minulle osoitteeseen [email protected]

Olisi hauska kuulla teistä.

So long.

Pauliina