Katsoin eilen illalla FST5:ltä dokumentin nimeltään Neljä vaimoa ja yksi mies. Arvatkaa vaan mistä se kertoi? No moniavioisesta perheestä Iranissa tietysti. Oma mies kiemurteli sohvalla vierelläni ja olisi halunnut katsoa lätkää. Minä sain kuitenkin tahtoni läpi ja perustelin valintaa sillä, että ohjelma oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Mutta oli se myös ahdistava. Dokumentti siis kertoi nuoresta naisesta joka oli mennyt naimisiin 50-vuotiaan miehen kanssa. Miehekkä oli entuudestaan kolme vaimoa ja 20 lasta. Aivan oikein, 20 lasta. Dokumentti hämmensi minua monella tapaa ja vielä sängyssä havahduin tajuamaan mitä lopussa tapahtui. Se oli kauheaa.

Neljä vaimoa eivät suinkaan jakaneet miestään, vaan kun mies otti uuden vaimon, hän muutti asumaan tämän kanssa ja tapasi aiempia vaimojaan vain satunnaisesti. He kaikki asuivat siis kyllä samassa talokompleksissa, mutta kaikilla vaimoilla oli oma asuntonsa. Vaimo numero kolme oli asunut kahdeksan vuotta miehen kanssa, kun hän yhtäkkiä tulikin kotiin uuden vaimon kanssa ja muutti tämän kanssa asumaan. Ja tämä siis ilman mitään ennakkovaroitusta. Vaimo 3 oli syystäkin mustasukkainen. Hän kun vielä aidosti rakasti miestä. Vaimot 1 ja 2 olivat jo aika katkeria. Lapsistaan mies ei tuntunut välittävän ollenkaan ja jäinkin miettimään, että sen lisäksi, että mies laiminlöi vaimojaan, hän todellakin laiminlöi lapsiaan. Täysin edesvatuutonta toimintaa.

Eihän sitä tule edes ajatelleeksi, että tuollaisessakin perheessä saattaa yksi vaimo kärsiä lapsettomuudesta. Tämä vaimo 4 kärsi. Elä nyt siinä sitten 20 lapsen keskellä, kun et saa omaa. En voi edes kuvitella. Tosin tähän ongelmaan löytyi lopulta aika hellyttäväkin ratkaisu, kun vaimo 3 lopulta oli toipunut mustasukkaisuudestaan ja antoi vaimo 4:lle yhden vauvansa. Vauva asui muuten vaimo 4:n luona, mutta kävi imetyksillä vaimo 3:n luona. Se oli yllättävä ja solidaarinen teko. Mutta tietysti kun lapsia on tsiljoona, niin kai niitä voi sitten jo jaella oman perheen sisällä.

Perhettä seurattiin kahdessa osassa ja väliä oli kaksi vuotta. Kun aikaa kului, vaimot hyväksyivät toisensa ja selvästi yhteiseksi tavoitteeksi tuli se, ettei mies vaan hommaa viidettä vaimoa, koska silloin kaikki taas muuttuisi. Muut yrittivät auttaa neljättä vaimoa hänen yrtytyksessään pitää mies tyytyväisenä. Todella absurdia. Silloin tällöin mies myös vieraili aiempien vaimojensa luona tyydyttämässä miehisiä tarpeitaan.

Kamalinta dokumentissa oli mies. Hän kohteli vaimojaan huonosti. Keskustelukulttuuri koko perheessä oli hirvittävä. Toisia haukuttiin ja uhattiin tappaa. Naiset myös kertoivat miehen piesseen heistä jokaisen ainakin kerran. Mutta vaikka kaksi vaimoista oli aiemmin eronneita, eivät he lapsikatraan kanssa voineet ottaa eroa. Ei heitä kukaan muu olisi huolinut ja millä he muka sitten olisivat lapsensa elättäneet? Vaimonhakkaaja joka hylkää lapsensa, saa ottaa loputtoman määrän vaimoja joita kohdella kaltoin. Kyllä tuntui pahalta. Mies puhui koko ajan viidennestä vaimosta. Hän halusi ottaa nuoren neitsytvaimon, joka olisi kuulemma tottelevainen ja tekisi hänestäkin nuoren. Minua oksetti.

Ja eiköhän dokumentti loppunut siihen, että mies saapui uuden vaimon kanssa taloon. Vaimo oli nuori ja kaunis ja muistutti paljon vaimoa numero 4. Uusi vaimo kertoi tavanneensa miehen siskonsa kautta. Mies oli pommittanut häntä kosinnoillaan ja lopulta tyttö oli suostunut, samoin hänen vanhempansa. Uusi vaimo kuvitteli, että hänen elämästään tulee hyvä, sillä mies oli hellä ja seurallinen. Vähänpä raukka tiesi. Mutta siis vasta sängyssä minä tajusin. Se uusi vaimohan oli kuin olikin sen neljännen vaimon sisko. Miten julma voi mies olla? Vaimo 4 oli monta kertaa sanonut, että tappaa itsensä jos mies ottaa uuden vaimon. Ja muistatteko, hän myös kärsi lapsettomuudesta. Miltä mahtaa tuntua, kun oma mies tuo pikkusisikon kotiin vaimonaan ja mitä jos he saavat lapsia? Yök.