Mä oon ihan alkuinnostuksen vallassa ja tekstiä tulis joka tuutista. Alan heti tuttujakin kiusaamaan tällä puhisemisellani, sillä tähän väliin sopisi taas tämmöinen aurinkoinen puhinakirjoitus. Eli mua ottaa nyt taas rankasti päähän ja puhisuttaa. Project Maman Katja kirjoitti asiaa lasten talvikengistä ja puvuista. Lisää faktaa löytyy Ipanaelämää-blogista. Siis kääk! Tämäkin vielä, että pitäis alkaa välttää goretexia. Sehän on niin käytännöllistä meidän räntäkura-talvissa. Onneksi omat lapset on tullut puettua niihin niinä pahimpina hiekkalaatikkovuosina ihan onnellisen tietämättömänä, että mitä myrkkyjä sitä lapselleen päälle pukee. Voi *#** (saatte vapaasti keksiä sopivia tarpeeksi voimallisia kirjosanoja tähän väliin)!!

No eipä siinä mitään. Se on ollutta ja mennyttä. Mutta entäs nyt? Nyt on taas se aika vuodesta kun lapsille pitää hankkia ties mitä kenkiä, housuja, takkeja ja hanskoja. Siis sen lisäksi että niiden pitäisi kestää kosteutta, hiekkaa, kulutusta, lunta ja kylmää, niiden pitäisi olla myös kemikaalivapaita (ja tämä on siis oma mielipiteeni, en vaan kerta kaikkiaan innostu niistä hauista joista näitä kemikaaleja sitten löytyy) ja mielellään tietysti mahdollisimman ekologisia. Ai niin, ja lapsillahan alkaa olla jo omat mielipiteensä siitä mitä ne päälleen laittaa. Sanoinko mä jotain siitä kohtuullistamisesta? Miten tässä muka nyt ei syyllisty, jos menee ostamaan jonkun Reimatec-puvun? No ei kai sitten auta kun vaan ottaa ihan rauhallisesti ja selvittä asioita, maksaa maltaita ja ostaa ne ekologisimmat kengät ja puvut jotka helpolla vaivalla onnistun löytämään ja loput vaan sitten kylmästi sitä goretexia. Ja sitten en yhtään syyllisty siitä jos jollekin sellaista menen ostamaan. En. Vakuutinko? No myönnetään. En vakuuttunut minäkään.

Kohta alan varmaan noudattaa esikoispojan ohjetta, kun joku oli taas katsonut jotain sellaista dokumenttia vaatteiden myrkyllisistä kemikaaleista ja halusi pestä pojan pyjaman ennen ensimmäistäkään käyttökertaa: "Etkö sä vaan vois olla katsomatta sellasia ohjelmia?"

Että tähänkö sitä on sitten tultu? Että paras tapa selvitä onkin se piittaamattomuus ja silmien ummistaminen. Niinhän suurin osa taitaa tehdä. Ja olen muuten kiusallisen tietoinen siitä, etten osaa ja jaksa kirjoittaa tästä jotenkin asiallisemmin ja rakentavammin. Puhumattakaan, että tarjoaisin teille niitä ratkaisuja joita joissain asiallisemmissa blogeissa tarjotaan. Mutta käykää ihmeessä lukemassa noita muita blogeja jos asia yhtään kiinnostaa. Mä vaan jatkan täällä puhisemista.